TURUN TAPPAJASUDET

Kimmo Jääskeläisen vastauksessa (18..10.) Magnus Hagelstamin kirjoitukseen (HS 14..10.) sanotaan, että kuuluisat Turun seudun tappajasudet olisivat olleet koirasusia eikä susia. Tämä ei pidä paikkaansa. Venäläiset ammattisudenmetsästäjät ja metsästyksen johtaja majuri Thuring, jotka varmuudella olivat hyviä asiantuntijoita, eivät mainitse mitään tällaista. 

Tappajasusia oli ainakin kolme, vaikka joskus puhutaan kahdesta. Alkuperäiset metsästysselvitykset mainitsevat kyllä kolme sutta. Yhtä niistä ei voitu enää tutkia, koska se kului tietojeni mukaan loppuun Senaatin salaneuvoksen Norrménin lattiamattona. Toisen suden täytti valokuvaaja Reinberg Turussa ja sitä oli näytetty Senaatissa. Se tuli myöhemmin Eläinmuseoon. Opin tuntemaan sen konservaattorioppilaana 1962, kun vanhat, eläkkeellä olevat konservaattorit Flytström ja Grönvall näyttivät minulle, mihin se oli piilotettu museon vintillä. Flytströmin ja Grönvallin nuoruudessa tapaukset suden aiheuttamista lapsisurmista olivat vielä hyvin tuoreet. 

Noin vuonna 1970 ylijohtaja Heikki Suomus maa- ja metsätalousministeriöstä halusi taas katsoa tätä sutta lähemmin, kun Seura-lehti teki kirjoitussarjan Turun tappajasusista. Suomuksen kanssa todettiin, että kyseessä oli suhkoht nuori, mutta ihan normaali susi. Naurettiin siihen, että joku oli jopa yrittänyt taivuttaa suden hännän ylöspäin, jotta se enemmän muistuttaisi koiraa! 

Nyt myöhemmin olen todennut, että tämä oli jopa tehty niin kovakouraisesti, että nahka oli taivutuksessa mennyt rikki. Tarve valehdella ja tehdä sudesta koira oli todella ollut kova! Käänsin hännän takaisin alkuperäisasentoon. 

Halusin laittaa tämän suden esille Eläinmuseon näyttelyyn ja keskustelin asiasta museon kustoksen, professori Göran Bergmanin kanssa. Bergman sanoi terävästi: ”Susi ei syö lapsia ja mikäli se on näin tehnyt, niin se ei saa olla olemassa!” Susi palasi piilopaikalleen museon vintille. Sieltä otin sen esille pari vuotta sitten. Nykyinen henkilökunta ei tiennyt sen olemassa olosta, ennen kuin näytin sen. Niin hyvin se oli piilotettu. 

Antti Lappalainen on tehnyt tutkimustyötä kirjaansa ”Suden jäljet” ja löytänyt Reinbergin alkuperäisvalokuvat toisesta tappajasudesta. Senkin voin valokuvien perusteella sanoa olleen normaali susi. Tämäkin vanha täytetty susi on kuulema vielä tallessa turkulaisen koulun kellarissa!

Toimiessani Ranskassa Orléansin Musée des Sciences Naturellesin konservaattorina ja johtaja-assistenttina restauroin suden, joka oli tappanut ja syönyt 8- vuotiaan tytön Keski-Ranskassa 1848. 

Valehtelemalla ja kasvattamalla vastenmielisyyttä kansan keskuudessa emme voi luonnonsuojelutyötä tehdä. 

Eirik Granqvist Porvoo

Tillbaka