|
Reijo Lievonen/Hbl:ssä 16.04.2003
TEOREETTISESTI KAKSOISVEROTUKSESTA HBL:ssä on viimeaikoina käyty vilkastakin mielipiteiden vaihtoa paluumuuttajan verotuksesta. Keskustelu on enimmäkseen liikkunut teoreettisella tasolla. Entinen kansanedustaja Rosendahl toteaa olevansa perillä paluumuuttajan verotuksesta koska hän toimi edellisten valtiopäivien verojaostossa (Hbl 13.4.2002). Itse olen toiminut erään paluumuuttajayhdistyksen toisena eläke- ja veroneuvojana. Tässä ominaisuudessa olen joutunut perehtymään siihen miten paluumuuttajaa käytännössä verotetaan. Tästä johtuu että rohkenen myöskin lausua mielipiteitä asiasta, käytännön esimerkein. Veroviranomaiset eivät Suomessa tunne ilmaisua kaksoisverotus. Myöskään professori Andersson (Hbl 7.4.2002) tai Rosendahl eivät ole tällaista tavanneet. Vastapainona tälle kerron muutaman todellisen esimerkin: 1. Paluumuuttaja I, jonka eläke Suomesta on 1 872 mk/vuosi, mutta Suomeen vaaditut verot ja maksut ovat 3 652 mk/vuosi. Koska sairausvakuutusmaksu ei Suomessa saa olla suurempi kuin mitä Suomen eläke on, pyydettiin oikeuskansleria tutkimaan mitä nämä Suomen eläkkeen ylittävät 1780 mk ovat, koska kaksoisverotusta ei sanota olevan. Oikeuskanslerin vastaus kysymykseen on että vakiintuneen käytännön mukaan hän ei ota asiaa tutkittavaksi koska sairausvakuutusmaksu on käsiteltävänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kysymys on siis edelleen vastausta vailla. 2. Paluumuuttaja II on verotussyistä muuttamassa Espanjaan. Kertomansa mukaan hänen eläkkeensä Suomesta on n.10 000 mk/vuosi. Verot ja maksut Suomeen ovat n. 20 000 mk/vuosi. Tätä toista tapausta sietäisi tarkastella lähemminkin. Hänen Espanjaan muuttonsa on Suomelle ja hänen asuinpaikkakunnalleen iso menetys. Hänen tekemänsä pyyteettömän humanitaarisen työn arvoa ei voida rahalla mitata. Tämä onkin kolikon toinen puoli mitä Suomessa ei nähdä. 3. Paluumuuttaja III sairastuu, mikä johtaa työkyvyttömyyseläkkeeseen. Ruotsi alkaa maksamaan eläkettä sairastumispäivästä lukien, mutta Suomen lain mukaan Kansaneläkelaitoksen on maksettava sairauspäivärahaa 300 päivän ajan ennen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Koska "kahta sosiaalista etuutta ei makseta päällekkäin" on Kela vaatinut Ruotsin maksaman eläkkeen näiden 300 päivän osalta Kelalle. Näin on myös tapahtunut. Nyt astuu kuvaan eduskunnan vuonna 1997 tekemä verolain muutos, jonka myöskin edustaja Rosendahl on ollut hyväksymässä. Se kuuluu vapaasti: "kun lasketaan yhteen kaikki tulot ja kaikki verot, ei verojen määrä saa olla suurempi kuin mitä olisi jos kaikki tulo olisi saatu Suomesta". Tähän viittaa myöskin Rosendahl kirjoituksessaan. Tässä esimerkissä paluumuuttajan tulot ja verot de facto ovat verovuonna olleet Kansaneläkelaitoksen maksama sairauspäiväraha ja siitä pidätetty vero, koska Ruotsin eläke on maksettu Kelalle. Mutta, mutta: tämä paluumuuttaja on saadessaan eläkettä Ruotsista maksanut myöskin eläkkeestään veron Ruotsiin. Näin ollen hän on maksanut tuloistaan enemmän veroa kuin mitä olisi kun kaikki tulo olisi Suomesta. Tätä Ruotsin pidättämää veroa on oikaisulautakunnalta vaadittu palautettavaksi Suomen verosta, koska Suomen laki niin sanoo. Mielenkiintoista nähdä miten oikaisulautakunta asiaan suhtautuu. Kirjoituksensa lopussa Rosendahl on huolestunut siitä miten suomalaiset sen hyväksyisivät jos Suomi ryhtyisi noudattamaan tekemiään sopimuksia tai EU-lainsäädäntöä. Suomen vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä. Koska Mikael Broo kirjoittaa samassa lehdessä pohjoismaisesta verosopimuksesta en kommentoi sitä. Mainitsen Alankomaiden 12.12.2002 saaman EY-tuomioistuimen tuomion asiassa C-385/00 useammassa jäsenvaltiossa työskennelleen verotuksesta. Tämä tuomio vaikuttaa oleellisesti paluumuuttajan verotukseen myös Suomessa. EU:n jäsenvaltiona Suomen on seurattava EU:n lainsäädäntöä.
|